maanantai 9. huhtikuuta 2012

VIHDOIN SE ON VALMIS!!!

Eli KyJy:ssä aloittamani kuusikulmiotilkuista tyttärelleni tekemäni päiväpeitto. Nyt huokaisen syvään helpotuksesta ja laitan kädet kyynerpäitä myöten ristiin. Tämä oli elämäni ensimmäinen ikuisuusprojekti, jonka tekemisen aikana tuntui ettei työ valmistu ikinä.
Kohta tyttäreni tulee kotiin ja odotan jo innolla kommentteja peitosta. 
Peiton koko on noin 200 senttiä x 120 senttiä. Kuten väreistä huomaa, valkoinen lanka loppui ensimmäisenä, sitten loppui musta lanka. Onneksi muita värejä löytyi Löytötavaratalosta, että sain ylipäänsä ollenkaan peiton valmiiksi.
Ihanaa, kun nyt saan tehdä taas jotain muuta ja pienempää työtä :)

6 kommenttia:

  1. Neule-Kirppu10. huhtikuuta 2012 klo 9.13

    Kerrassaan upea peitto!! On se hieno tunne kun on saanut valmiiksi kauan tekeillä olleen työn ja vielä noin suuren.

    VastaaPoista
  2. Anonyymi10. huhtikuuta 2012 klo 9.27

    Todella hyvän näköinen päiväpeite. Juuri hienosti valkoinen ja musta väri korostavat peitteen keskustaa. Loistavaa Elisa!

    VastaaPoista
  3. Pirjo10. huhtikuuta 2012 klo 17.04

    Kaunis peitto =) Ei auta kuin nostaa hattua sinulle, minulla ei hermo kestä mitään pienistä paloista tehtytä. Taidan potea jotain langan päättely fobiaa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elisa10. huhtikuuta 2012 klo 17.18

      Kiitos kehuistanne! Olen kyllä itsekin ylpeä peitosta ja tyttäreni oli aivan innoissaan, kun näki peiton sängyllään. Hän meni makoilemaan ja pyörimään peiton päälle.

      Palasten päätteleminen oli kyllä hieman ahdistavaa aika ajoin, mutta palasten sisäosissa päättelin lankojen päät seuraavan kerroksen alle. Onneksi se on nyt valmis.

      Poista
  4. Jadekettu10. huhtikuuta 2012 klo 20.12

    Aivan fantastisen upea peitto!! Olet nähnyt mielettömän paljon vaivaa, hienoa että sait valmiiksi! Etkä sitten lopulta tarvinnut mun "apulankojakaan"... :) Ihanat värit ja muutenkin aivan uskomaton työ. Voi kun mäkin joskus saisin jotain noin isoa valmiiksi... Hiljalleen voisi tosiaan virkata pienistä paloista, mutta pitäisi hankkia paljon lankaa valmiiksi. Jätetään ajatus hautumaan...

    VastaaPoista
  5. Anonyymi11. huhtikuuta 2012 klo 15.39

    Lämmin ja tosi nätti :) kiitos äiti<3 t Sonja

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)